Kiiritusterapiaa
Kiiritusterapiaa, yleisesti tunnettu sädehoitona, on hoitomuoto, jossa käytetään ionisoivaa säteilyä syövän ja joidenkin muiden sairauksien hoitoon. Säteily vaurioittaa solujen DNA:ta, estäen niiden jakautumisen ja johtuen solujen kuoleman. Hoito suunnataan mahdollisimman tarkasti, jotta terve kudos kärsii mahdollisimman vähän.
Kiiritusterapiaa voidaan toteuttaa ulkoisella sädehoidolla (ulkoapäin tuotettu säteily) tai brachyterapialla, jossa säteilylähde asetetaan lähelle tai suoraan
Fraatsiointi tarkoittaa annoksen jakamista useisiin pienempiin osiin, joita annetaan päivittäin. Kokonaisannos sekä hoidon kesto riippuvat syövän
Sivuvaikutukset voivat olla akuuttia luonteeltaan, kuten väsymys, iho- tai limakalvopinnän ärsytys sekä nielemis- tai ruoansulatuskanavan oireet
Kiiritusterapian historia ulottuu 1900-luvun alkuun Roentgenin ja Curien tutkimuksiin; nykyään yhdistyy kehittyneisiin kuvantamisen ja suunnittelun menetelmiin,