Kigalijärjestelyn

Kigalijärjestely on kansainvälinen sopimus, joka liittyy Montrealin pöytäkirjan lisäykseen ja jonka tarkoituksena on vähentää hydrofluorikarbonaattien (HFC) tuotantoa ja kulutusta globaalisti. HFC-yhdisteet ovat kasvihuonekaasuja, joita käytetään erityisesti jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa sekä eristemateriaaleissa. Järjestely hyväksyttiin Kigalissä, Ruandassa, vuonna 2016 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2019, kun riittävä määrä maita oli ratifioinut sen.

Järjestely asettaa vaiheittaiset vähennystavoitteet sekä teollisuusmaille että kehittyville maille ja tarjoaa siirtymäaikoja sekä teknistä ja taloudellista tukea toteuttamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Rahastosta, jonka tarkoitus on tukea siirtymää, maksetaan tukea useille maaryhmille. Tavoitteena on vähentää maailmanlaajuista HFC-käyttöä merkittävästi ja siten hidastaa ilmastonmuutosta.

Kigalin lisäyksen vaikutukset ovat merkittäviä: arvioiden mukaan se voi ennaltaehkäistä jopa noin 0,3–0,4 asteen ilmaston lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä. Järjestelyä on laajennettu ajan myötä useilla parannuksilla ja se on osa laajempaa kansainvälistä lähestymistapaa kylmäketjun ja energiatehokkuuden parantamiseen.