Keskuslaskimokatetri

Keskuslaskimokatetri on pitkä laskimokatetri, joka asetetaan suureen keskiseen laskimoon, tavallisesti kaulan tai solisluun alueelta. Katetri mahdollistaa toistuvan tai jatkuvan laskimovirtauksen tarvitsevien nesteiden, lääkevalmisteiden sekä ravinnon antamisen sekä joidenkin erilaisten terapiamuotojen, kuten hemodialyysin, toteuttamisen. Katetrin kärki sijaitsee yleensä vena cava superiorin ja right atriumin rajakyynnyksessä.

Keskuslaskimokatetreja on erilaisia lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia käyttötarkoituksia varten. Lyhytaikaiset katetrit ovat usein ei-tunneleituja ja poistetaan nopeasti käytön päättyessä, kun taas pitkäaikaisemmat katetrit voidaan tunneleida luiden alla ja ne voivat olla tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Katetrin sijaintivaihtoehdoiksi mainitaan yleisimmin vena jugularis interna (sisäinen kaulalaskimo), vena subclavia (solisnivela laskimo) ja harvemmin vena femoralis (pekmainen laskimo).

Asennus tapahtuu yleensä aseptisesti kuvantamisen tukemana. Perinteinen asennus tapahtuu usein leikkauspäivystyksessä tai erityisellä keskityshuoneessa; paikkaselvitys tehdään röntgen- tai ultraäänikuvalla. Katetrin asennusvaiheessa voidaan käyttää ultraääniohjausta pneumothoraxin riskin vähentämiseksi sekä oikean paikan varmistamiseksi. Katetrin ylläpitoon kuuluu sidos- ja haavahoidot sekä säännöllinen huuhtelu suolaliuoksella tai lääkejohdannaisilla liuoksilla bakteerivuotojen ja tukosten ehkäisemiseksi.

Suurimmat komplikaatiot liittyvät asentamiseen ja käyttöön: ilmasti, pneumothorax, verenvuoto, katetrin väärä asento tai tukos, kateterin bakteeri-infektio sekä katetrin aiheuttama verenkiertohäiriö. Pitkäaikaisen käytön riskeinä ovat bakteerivaiheinen verikierrokseen liittyvä infektio, tromboosi ja laskimotukokset. Katetrin poistaminen tapahtuu, kun sitä ei enää tarvita, tai infektio-, tukos- tai muu komplikaatio edellyttää poistoa.