Kertymästä

Kertymästä on suomalaisen kielen sana kertymän elatiivimuoto. Kertymä tarkoittaa kertymän, pinon tai kertyneen aineksen tulosta: hoardia, kasaa tai kokoelmaa. Sillä voi viitata sekä konkreettisiin esineisiin että abstraktimpaan määrään, kuten kertynyt tieto tai kokemus. Elatiivimuoto kertymästä ilmaisee alkuperän tai lähteen: esimerkiksi “löytyi kertymästä vanhoja kolikoita”.

Etymologia ja kielioppi: Kertymä muodostuu perusmerkityksestä kertymä, joka puolestaan juontuu verbista kertyä (kertyminen). Elatiivin -stä/-stä pääte osoittaa lähdettä tai peräisin oloa, joten kertymästä tarkoittaa “jostakin kertymästä” tai “poista kertymästä”.

Käyttöalueet: Kertymää käytetään yleisesti kuvaamaan sekä aineellista että abstraktia kertymää. Esimerkiksi arkeologiassa kertymä voi viitata esineiden kerrostumaan tai aarteiden kerrykseen tietyllä alueella. Kirjallisessa ja tieteellisessä tekstissä kertymä voi tarkoittaa kertynyttä määrää tietoa, kokemusta tai varallisuutta. Kielessä kertymästä voidaan käyttää kuvaannollisesti: “tiedon kertymästä voi päätellä aikaisempia tapahtumia.”

Esimerkkilauseita: Kertymästä löytyi vanhoja kolikoita. Tutkija viittasi cultures’ kertymästä syntyvään datamäärään. Kertymästä kertyy vuosien mittaan yhä enemmän kokemusta.

Näin ollen kertymästä on elatiivimuoto, jolla viitataan alkuperään tai lähteeseen, kun puhutaan kertymästä nimenomaan lähtökohtana. Se liittyy sanaan kertymä sekä sen verbillisiin vastineisiin kuten kertyä.