Kehitystutkimus

Kehitystutkimus on monitieteinen tutkimusala, joka tutkii kehityksen erilaisia ulottuvuuksia sekä sitä, miten taloudellinen kasvu, köyhyys, terveys, koulutus, ympäristö ja hyvän hallinnon voivat vahvistaa tai heikentää ihmisten elämäntilanteita eri maissa. Keskiössä ovat suhteet globaalin talouden rakenteisiin, kehityspolitiikat sekä kansainvälinen avun ja yhteistyön rooli. Tutkimus kytkeytyy usein sekä kehityspolitiikkaan että käytäntöön, ja se pyrkii tuottamaan tietoa, jolla voidaan tukea kestäviä ratkaisuja.

Teoreettisesti kehitystutkimus kattaa lukuisia näkökulmia: modernisaatio- ja riippuvuusteorioita, maailmanjärjestelmä- ja postkolonialistisia kritiikkejä. Lisäksi keskeisiä lähestymistapoja ovat inhimillisen kehityksen ja sen kapasiteettien (Sen, Nussbaum) analyysit, institutionaaliset tutkimusnäkökulmat sekä köyhyyden ja ihmisoikeuksien politiikan tutkiminen. Painotetaan usein kestävyysnäkökulmaa sekä Agenda 2030:n puitteissa ympäristön, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen vakauden yhteensovittamista.

Menetelmältään kehitystutkimus yhdistää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä, kuten kenttätyö, haastattelut, kyselyt, tilastolliset analyysit ja vertailevat tapausesimerkit. Eettiset kysymykset, osallistava tutkimus ja paikallisten näkemysten huomioiminen ovat olennaisia.

Kehitystutkimus on sekä akateeminen ala että käytännön alusta: sen tutkimukset voivat vaikuttaa kehitysyhteistyön suuntaan, politiikkakehitykseen sekä kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen toimintatapojen muokkaukseen. Alaa voivat opiskella yliopistoissa sekä kansainvälisessä että suomenkielisessä kontekstissa.