Kasvadioksidi

Kasvidioksidi, kemiallinen kaava CO₂, on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka esiintyy luonnossa luonnonvaraisena ja ihmisen toiminnan seurauksena. Se on yksi hiilimonoksidin (CO) ja hiilivetyjen (hydrokarboneiden) palamisen päätuotteista ja on tärkeä osa hiilidioksidisyklissä, joka säätelee maapallon lämpötilaa. Kasvidioksidi on myös kasvien fotosynteesin välttämätön raaka-aine, ja se toimii kasvien hiililähteenä.

Kasvidioksidin pitoisuus ilmakehässä on noussut merkittävästi teollisen vallankumouksen jälkeen, pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttoon ja metsien hakkuiden seurauksena. Ilmakehän CO₂-pitoisuus oli noin 280 osaa miljoonaa (ppm) ennen teollista aikaa, mutta se on noussut yli 400 ppm:iin nykyään. Tämä kasvu on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksessa, sillä kasvidioksidi toimii kasvihuonekaasuna, joka sitoutuu lämpöä ilmakehään.

Kasvidioksidia käytetään myös teollisuudessa, esimerkiksi juomien hiilistämisessä, ruoanvalmistuksessa ja kemiallisten reaktioiden katalysaattorina. Se on myös tärkeä raaka-aine monien orgaanisten yhdisteiden valmistuksessa, kuten polymeereissä ja muoveissa. Lisäksi kasvidioksidia käytetään lääketieteessä, esimerkiksi anestesiassa ja leikkaushoidossa.

Kasvidioksidin vaikutukset ympäristöön ja terveydelle ovat moninaiset. Liian korkea pitoisuus voi aiheuttaa kasvien kasvun hidastumista tai muutoksia, mutta myös lisätä kasvien tuottoa joissakin olosuhteissa. Ihmisille korkeat pitoisuudet voivat olla haitallisia, aiheuttaen esimerkiksi huimausta, päänsärkyä ja hengitysvaikeuksia. Pitkäaikainen altistuminen voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen, mutta normaalissa ilmakehässä esiintyvät pitoisuudet eivät ole terveydelle vaarallisia.