Kartoituskatve

Kartoituskatve on termi, joka tarkoittaa tilaa kartoitus- tai mittausprosessissa, jossa osa tutkittavasta kohteesta jää mittauslaitteen näkökentän ulkopuolelle tai muuten katveeseen. Katve syntyy mittaussuunnan ja ympäristön geometrisista tekijöistä sekä sensorin asennuksesta, korkeudesta ja mahdollisista esteistä kuten rakennuksista, kallioista tai kasvillisuudesta. Kartoituskatve voi heikentää datan kattavuutta sekä mittaustulosten tarkkuutta.

Syytekijät ja ilmentyminen vaihtelevat mittausmenetelmän mukaan. Esimerkiksi maastomittauksissa sekä laser- tai kuvamittauksissa katve muodostuu, kun jokin alue ei ole suoran linjan päässä sensoriin. Puuston tiheys, kallistukset, rakennusten varjot sekä maaston muodot voivat kaikki lisätä kartoituskatveita. Katvealueen laajuus voidaan arvioida näkymä-/näkökenttäanalyysillä sekä suunnittelemalla mittauspisteet huolellisesti.

Mittausten suunnittelussa kartoituskatveen hallinta keskeistä. Katveiden minimoimiseksi voidaan käyttää useita mittauspaikkoja, saneerattuja kulmia, drone- tai lentotason datankeruuta, sekä tiedon yhdistämistä eri sensoreista (data fusion). Katvealueiden dokumentointi auttaa tulosten tulkinnassa ja mahdollistaa täydennyksen myöhemmillä mittauksilla.

Sovellukset kattavat maankäytön ja kaupunkisuunnittelun, infrastruktuurihankkeet, metsätalouden sekä arkeologian ja onnettomuustutkinnan. Kartoituskatve-käsitettä käsitellään usein yhdessä näkymäalueiden analyysin ja line-of-sight -mallinnuksen kanssa. Rajoitteina ovat sekä tekniset että kustannukselliset tekijät sekä alueelliset erityispiirteet.