Karstialueet

Karstialueet ovat maastonmuotoja, jotka syntyvät kivilajien liukenemisesta. Yleisimmin karstimuodostumia esiintyy kalkkikivissä ja dolomiitissa, mutta niitä voi muodostua myös gypsumista. Kun sadevesi kulkee maaperän halki ja reagoi hiilidioksidin kanssa, kivilajia liuenee ja syntyy sekä maanalaisia tiloja että pinnanmuotoja. Karstialueet on usein nopeasti veden kiertokulun ja suurten pohjaveden tilojen alueita, mikä tekee niistä sekä vesivarojen kannalta tärkeitä että haavoittuvia.

Tyypillisiä karstimuodostumia ovat luolat ja luolaverkostot, doliinimaiset kuopat sekä tippukivimuodostumat kuten stalaktiitit ja stalagmitit. Maan alla virtaavat vedet voivat muodostaa maanalaisia jokia ja järviä, ja pinnalle muodostuvat uurteet sekä erilaiset karstipinnat kertovat veden kulusta kivilajissa.

Vesitalous ja ekologia: Karstialueet toimivat usein suurina pohjavesivarastoina, ja veden kierto on nopea, mikä tekee alueista arvokkaita vesilähteitä. Toisaalta ne ovat herkkiä saasteille, koska pienet päästöt voivat nopeasti vaikuttaa pohjaveteen ja kallioperän luoliin.

Maailmanlaajuisesti karstialueet sijaitsevat kaikkialla, missä karbonaattiset kivilajit ovat runsaita, kuten kalkkikivissä ja dolomiitissa. Ne ovat tärkeitä sekä tutkimuksen että luonnonsuojelun kohteita, ja niiden geologiset sekä hydrologiset ilmiöt ovat keskeisiä monille tieteidenaloille.