Kantasäilytyksiä

Kantasäilytyksiä on suomalainen termi, joka muodostuu sanoista kanta (perusta, keskeinen, lähtökohta) ja säilytys (säilyttäminen, tallentaminen). Termi ei ole vakiintunut yksiselitteiseksi käsitteeksi suomen kieleen, ja sen merkitys riippuu kontekstista.

Yleisesti sitä voitaisiin käyttää kuvaamaan jonkin keskeisen, perustavanlaatuisen tai referenssiin liittyvän säilyttämisen tapaa. Eri aloilla sanaa voidaan ymmärtää seuraavasti:

Tietotekniikassa ja tiedonhallinnassa kantasäilytys voi tarkoittaa keskeisten tietovarantojen (kantatietojen tai referenssidatojen) keskitettyä, luotettavaa tallennuspaikkaa, jota käytetään koko järjestelmässä lähteenä ja jonka eheys on turvattu.

Arkistoinnissa ja museoalalla kanta voi viitata perus- tai ydinkokoelmaan, jota säilytetään pitkäaikaisesti ja jota käytetään tutkimuksen tai vertailun pohjana.

Kulttuuri- ja kirjallisuustieteissä kanta voi tarkoittaa canon-tyyppistä kokoelmaa teoksia, jotka ovat laajasti hyväksyttyjä tai keskeisiä tietyn alan kannalta.

Koska termi ei ole standardoitu, sen tulkinta vaatii kontekstin tarkastelua ja määrittelyä organisaatiossa. Hyvä käytäntö on määritellä, mitä kantasäilytyksellä tarkoitetaan, missä olosuhteissa sitä käytetään ja ketkä vastaavat säilytyksestä sekä datan tai aineiston eheydestä ja saatavuudesta.

Näin ollen kantasäilytyksiä voidaan pitää yleisenä, mutta epämääräisenä viitteenä, johon liittyy tarpeen täsmentää käsitteet ja käytännöt ennen käyttöä. Tämä artikkeli voi laajentua, kun termille löytyy vakiintunut määritelmä tai käytännön konteksteja.