Kalenterimuutokset

Kalenterimuutokset ovat kalenterin rakenteen, käytäntöjen tai säännösten muuttamista, jolla päivämäärien järjestys, vuoden mittaus ja pyhien vietto sekä viranomaisten aikatauluttaminen päivitetään. Ne voivat koskea sekä julkista että yksityistä elämää, ja ne voivat johtua uskonnollisista, hallinnollisista, taloudellisista tai teknisistä tekijöistä.

Historian merkittävimpiä kalenterimuutoksia ovat kalenterireformit, joiden tavoitteena on sovittaa todellinen tähtäin vuoden kiertoon paremmin. Esimerkkinä on gregoriaaninen kalenteri, jonka käyttöönotto vuonna 1582 korjasi Julian-kalenterin virheet: lokakuun 4. päivän jälkeen seurasi lokakuun 15. päivä. Siirtymä ei ollut yhtä nopea kaikkialla, vaan eri mailla ja yhteisöillä oli omat aikataulunsa reformin omaksumiseksi. Suomessa ja muissa pohjoismaissa vaihto tapahtui asteittain 18. vuosisadan aikana. Kalenterimuutokset ovat sittemmin toistuneet 1900- ja 2000-luvulla, usein pienimuotoisina, kuten karkauspäivän sääntöjen tarkentamisena tai vuoden ja työkalenterien harmonisointina.

Nykyisin suurimmat arkipäiväiset kalenterimuutokset liittyvät vuotuisesti toistuviin sääntöihin, kuten karkausvuosiin ja kuntien sekä virastojen soveltamiin virallisiin kalentereihin. Kalenterimuutokset vaikuttavat mm. koulutuksen, viranomaisten ilmoitusten, talouskalentereiden sekä kansainvälisen liiketoiminnan aikatauluttamiseen. Digitaalisessa aikakaudessa kalenterimuutoksia päivitetään ohjelmistoissa ja tietokantojen standardeissa, kuten päivämäärien ja aikojen esitystavassa sekä tiedonsiirrossa käytettävien formaattien kautta.