Käsitejärjestystä

Käsitejärjestys viittaa tietorakenteisiin ja opetusjärjestelyihin, joissa käsitteet järjestetään tarkoituksellisesti toisiinsa nähden riippuvuuksien ja loogisten suhteiden perusteella. Sen tavoitteena on paljastaa konseptuaaliset yhteydet, helpottaa uuden tiedon omaksumista ja tukea siirtoa aiemmasta osaamisesta uuteen oppimiseen.

Käsitejärjestyksen laatiminen näkyy sekä opetussuunnittelussa että tiedonhallinnassa: opetuksessa se ohjaa sisällön jäsentelyä, oppimateriaalien rakennetta ja arviointiaiheiden valintaa; tiedonhallinnassa se auttaa luokituksien, sanastojen ja hakujen suunnittelussa sekä tiedon löytämisessä.

Sillä voidaan käyttää erilaisia rakenteita: hierarkkinen järjestys yleisimmistä käsitteistä kohti tarkempia sekä verkostomainen malli syy-seuraus- tai rinnakkaissuhteineen. Käsitekartat ja ontologiat ovat yleisiä välineitä, joilla käsitejärjestystä visualisoidaan ja jäsennellään.

Käsitejärjestystä sovelletaan monilla aloilla: koulutuksessa se tukee ymmärryksen rakentamista ja opetusmateriaalien suunnittelua; kirjasto- ja tiedonhallinnassa se parantaa hakua; tutkimuksessa se auttaa terminologian yhdenmukaistamista.

Haasteisiin kuuluvat käsitteiden kontekstisidonnaisuus sekä tiedon jatkuva päivittyminen, joka voi vaatia säännöllisiä päivityksiä ja yhteisymmärryksen etsimistä eri käyttäjäryhmien kanssa.

Käsitejärjestyksestä puhuttaessa voidaan mainita käsitekartta, luokittelu ja ontologia sekä semanttinen verkko sekä näiden rooli opetus- ja tiedonhallintakäytännöissä.