Jännitysvasteeseen

Jännitysvasteeseen tarkoittaa elimistön reaktiota tilaan tai ärsykkeeseen, joka valmistaa kehoa toimintaan. Käsite kattaa sekä psyykkisen että fyysisen stressin vasteet, ja se liittyy homeostaasin ylläpitämiseen sekä selviytymiseen uhkatilanteissa. Jännitysvasteen käynnistävät aivoperäiset viestit, jotka laukaisevat sekä autonomisen hermoston että HPA-akselin toimintaa.

Autonominen hermosto kiihdyttää sydämen sykkeen, laajentaa keuhkoputkia ja lisää veren virtausta lihaksiin sekä vapauttaa katekolamineja (adrenaliini, noradrenaliini). Samaan aikaan hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaisakseli vapauttaa kortisolia, joka lisää veren glukoosipitoisuuksia ja mobilisoi energiaa pidemmän aikavälin tarpeisiin.

Jännitysvasteen vaiheet voivat kattaa hälytys- ja vastustusvaiheen sekä uupumuksen, jos stressi jatkuu kestävänä tai liian voimakkaana. Lyhytaikainen jännitysvaste on usein adaptiivinen: se parantaa suorituskykyä ja valmiutta toimintaan. Krooninen tai liiallinen stressi voi kuitenkin olla haitallista, aiheuttaen unihäiriöitä, verenpaineen pysyvää kohoamista, immuunijärjestelmän toiminnan muutoksia ja kognitiivisia sekä mielialavaikutuksia.

Yksilöllinen jännitysvaste määräytyy perinnöllisyyden, aikaisemman kokemuksen, kehityksen sekä ympäristötekijöiden perusteella. Vasteen tutkimuksessa käytetään sekä fysiologisia mittareita (kuten sydämen lyöntitiheyden vaihtelu, HRV) että hormonaalisia markkereita (kuten kortisolitasot) sekä psykologisia arvioita. Käytäntöjä ovat muun muassa työterveys, urheilulääketiede ja kliininen psykologia. Teoriana allostatic kuorma kuvaa, miten toistuva tai pitkäkestoinen jännitysvaste muuttaa kehon säätelyä.