Johtojänteet

Johtojänteet ovat kasvin kudoksia, jotka vastaavat veden, mineralien ja orgaanisten aineiden pitkittäisestä kuljetuksesta. Ne muodostavat yhteisen vedenkulkua ja ravinteiden ja hapellisten aineiden siirtämistä varten toimivan järjestelmän, joka ulottuu juurista lehtiin. Johtojänteet koostuvat kahdesta pääosasta: xylemistä ja phloemista.

Xylem, eli vedenjohtojänne, kuljettaa vettä ja liuenneita mineraaleja juurista ylös kasvin eri osiin. Tähän järjestelmään kuuluvat pääasiassa kudossolut kuten trajetpuurit (tracheids) ja johtosoluja (vesselliset elementit), joiden solukalvot ovat lignifioituneet ja jotka ovat suurissa osin kuolleita kypsymisen jälkeen. Xylemin rakenne antaa myös mekaanista tukea kasville.

Phloem, eli orgaanisten aineiden johtojänne, vastaa sokereiden, muiden sokerien ja eräiden muiden aineiden siirtämisestä lähteestä kasvupaikkoihin. Phloemi koostuu putkimaisista seteleen elementeistä (sieve elements) ja niihin liittyvistä kumppanisoluista (companion cells). Ne ovat elossa kypsyyden aikana, ja niiden yhteydet mahdollistavat aineiden liikkeen plasmodesmata-yhteyksien kautta.

Johtojänteet sijaitsevat kasvin johtojänteisiin kuuluvissa putkissa ja ovat osa suurempaa verisuonijärjestelmää. Niiden järjestäytyminen vaihtelee kasvin ryhmien mukaan: monikukkaisilla (eudikot) johtojänteet voivat muodostaa renkaan kaltaisen järjestelyn, kun taas heinäkasveilla (monokot) ne ovat yleensä hajallaan.

Johtojänteet ovat keskeisiä kasvun ja kehityksen kannalta, mahdollistavat energian ja ravinteiden jakelun sekä reaktiot ympäristötekijöihin. Ne ovat siten keskeisiä kasvin fysiologiassa ja ekologiassa.