Jäljennysmenetelmät

Jäljennysmenetelmät, suomeksi myös jäljentäminen tai jäljentämistekniikat, viittaavat erilaisiin prosesseihin ja menetelmiin, joilla luodaan kopio tai jäljennös jostakin alkuperäisestä kohteesta. Nämä menetelmät voivat vaihdella suuresti riippuen siitä, kopioidaanko fyysistä objektia, digitaalista tietoa vai vaikkapa kädenjälkeä.

Fyysisessä jäljentämisessä yleisiä tekniikoita ovat esimerkiksi stensiilit, joilla maalataan kuvioita tai tekstiä pinnan päälle. Suurempien esineiden jäljentämiseen voidaan käyttää muottiin valamista, jossa alkuperäisestä muodostetaan negatiivinen muotti ja siihen valetaan uusi materiaali. Painotekniikat, kuten offset- tai digipainaminen, ovat tehokkaita tapoja jäljentää tekstiä ja kuvia paperille tai muille materiaaleille. 3D-tulostus on moderni menetelmä, jolla voidaan luoda kolmiulotteisia esineitä digitaalisen mallin perusteella.

Digitaalisessa jäljentämisessä puhutaan kopioinnista ja tallentamisesta. Tiedostoja voidaan monistaa täydellisesti kopioimalla, ja digitaalinen data voidaan varmuuskopioida useisiin eri paikkoihin. Digitaalisessa rikostutkinnassa jäljentäminen voi tarkoittaa esimerkiksi tietokoneen kiintolevyltä tai muilta tallennusvälineiltä syntyvien jälkien analysointia ja dokumentointia.

Rikos- ja turvallisuustutkinnassa jäljentäminen liittyy usein todisteiden keräämiseen. Kädenjälkien, sormenjälkien, jalanjälkien tai muiden fyysisten jälkien tallentaminen ja analysointi on keskeinen osa tutkintaa. Näiden jälkien avulla pyritään tunnistamaan henkilöitä tai selvittämään tapahtumien kulkua. Menetelmät voivat sisältää esimerkiksi jauheiden, kemikaalien tai valokuvauksen käyttöä.