Iskunvaimennin

Iskunvaimennin on laite tai komponentti, jonka tehtävä on vähentää iskusta tai tärinästä aiheutuvaa voimaa siirtyvissä järjestelmissä. Se absorboi tai muuntaa liike-energiaa siten, että käyttölaitteen liike pysyy hallittuna ja rakenteelliset rasitukset pienenevät.

Periaate: Iskunvaimennuksessa käytetään vastusta, joka syntyy nesteen virtaamisesta, kaasun vastustamisesta, viskoelastisesta materiaalista tai kitkasta. Yhdistämällä jousen ja vaimentimen ominaisuuksia voidaan säätää järjestelmän vaimennuskerrointa sekä sen luonnollista taajuutta.

Tyypit: Passiiviset iskunvaimentimet voivat olla hydraulisia, kaasupohjaisia, viskoelastisia tai kitkavaimentimia. Aktiiviset järjestelmät käyttävät ulkoisia ohjaussignaaleja ja säätävät vasteita dynaamisesti. Joissakin sovelluksissa käytetään sekä säädettäviä että kiinteäkaavaisia ratkaisuja.

Sovellukset: Iskunvaimenninta käytetään yleisesti ajoneuvojen alustassa tasoittamaan tien epätasaisuuksia sekä suojamaan koneita tärinöiltä. Lisäksi niitä sovelletaan rakennuksissa ja sillankorjauksissa, teollisuuslaitteissa sekä elektroniikkapakettien suojauksessa, joissa liike on hallittava ja suojaus on tärkeää.

Suunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat vaimennuskerroin ja siirtymä (matka), lämpötilan vaikutus, kuluminen, huolto ja järjestelmän kokonaisvastus. Historiallisesti hydrauliset iskunvaimentimet kehittyivät 20. vuosisadalla erilaisten ajoneuvojen ja teollisuuden tarpeisiin; nykyisin markkinoilla on sekä passiivisia että aktiivisia ratkaisuja.