Ionisatsioonienergia

Ionisatsioonienergia on energiamäärä, jota tarvitaan poistamaan elektroni neutraalilta kaasumaista atomilta. Yleisimmin sitä ilmaistaan kilojouleina per mol (kJ/mol) tai elektronivoltteina (eV) per atomi. Ensimmäinen ionisointi-energia IE1 kuvaa energian määrää, jolla poistetaan ensimmäinen elektroni, toinen IE2 toisen elektronin poistoa varten, ja niin edelleen. Ionisointi-energia määrittää atomin taipumuksen muodostaa ioneja ja vaikuttaa sen kemialliseen reaktiivisuuteen.

Säännöllisesti ionisointi-energia kasvaa jakson myötä, ja pryhmän mukaan pienenee mentäessä kohti suurempia säteitä alas ryhmässä. Eli yleensä oikealta vasemmalle ja ylhäältä alaseen ionisointi-energia pienenee; oikeasta yläkulmasta oikea yläkulma sekä vasemmalta alakulma voivat poiketa joissain tapauksissa. Pieniä poikkeuksia aiheuttavat elektroniparin aiheuttama repulsiomelu ja ulkoelektronien sijoittuminen eri ns. alakuorille. Esimerkkejä: H:n IE1 on noin 1312 kJ/mol (13,6 eV/atomi), He: 2372 kJ/mol, Na: 495,8 kJ/mol, Cl: 1251 kJ/mol. Toisen ja kolmannen ionisoinnin arvot kasvaa huomattavasti; kun ensimmäiset uloimmat elektronit on poistettu, seuraavien poistokulujen energiantarve nousee nopeasti.

Ionisatsioonienergia liittyy läheisesti elektronin poistamiseen, ja sitä käytetään kuvaamaan reaktiivisuutta, ionien muodostumista sekä spektroskopisissa mittauksissa. Se eroaaElectronin affiniteetista, joka kuvaa elektronin vastaanottamista. Ionisatsioonienergia mitataan kaasussa olevista atomeista esimerkiksi photoelectron-spektroskopialla.