Invasiivsete

Invasiiviset lajit ovat ihmisen toiminnan seurauksena alkuperäisestä elinympä­ristöstään siirtyneitä lajeja, jotka vakiintuvat uudella alueellaan ja leviävät laajasti aiheuttaen haittaa alkuperäisille ekosysteemeille, taloudelle tai terveydelle. Ne voivat syrjäyttää paikallisia lajeja, muuttaa elinympäristön rakennetta ja heikentää ekosysteemipalveluita kuten veden laatua, ravintoa tai luonnon monimuotoisuutta.

Ominaisuudet ja leviäminen: Usein invasiiviset lajit kasvavat nopeasti, niillä on laaja ympäristövaste ja vahva sopeutumiskyky. Ne leviävät helposti ihmisperäisten reittien kautta, kuten kansainvälisen kaupan, matkailun, kasvi- ja eläinmateriaalin tuonnin sekä vapauttamisen kautta luontoon esimerkiksi lemmikkien tai akvaarioeläinten vuoksi. Ennaltaehkäisy ja varhainen havaitseminen ovat keskeisiä.

Vaikutukset ja reitit: Invasiiviset lajit voivat kilpailla kotoperäisiä lajeja, muuttaa ravintoverkkoja ja aiheuttaa taloudellisia kustannuksia kalastukselle, maataloudelle ja infrastruktuurille. Ne voivat myös siirtää tauteja tai muuttaa elinympäristön fysikaalisia ominaisuuksia. Suurin osa hallintatoimista keskittyy estämään uusien laitteiden pääsyn herkästi herjittäville aluille sekä nopeaan reagointiin, kun laji on havaittu.

Hallinta ja sääntely: Kansainväliset ja kansalliset toimet korostavat ennaltaehkäisyä, seurantaa ja nopeaa hallintaa. EU:n invasivien lajien asetus (1143/2014) sekä Suomen viranomaisten ohjeistus ja ohjelmat ohjaavat toimenpiteitä. Vastuu jakautuu viranomaisille kuten ympäristöministeriölle, SYKElle ja ELY-keskuksille sekä paikallisille toimijoille ja kansalaisille.

Esimerkkejä: Maailmanlaajuisesti esiintyy lukuisia invasiivisia lajeja sekä vesistöissä että mantereilla, joilla on potentiaalia muuttaa ekosysteemien toimintaa. Esimerkkeinä mainitaan yleisesti nopeasti lisääntyvät vieraslajit, jotka leviävät kaupankäynnin, matkailun ja muun ihmistoiminnan kautta. Tämän vuoksi ennaltaehkäisy ja varhainen toimenpide ovat keskeisiä.