Infrapunalämpökuvaus

Infrapunalämpökuvaus, tunnetaan myös termokuvauksena, on tekniikka, joka hyödyntää infrapunasäteilyä lämpötilaerotusten visualisoimiseksi. Kaikki kohteet, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, säteilevät infrapunasäteilyä. Lämpökamera havaitsee tämän säteilyn ja muuntaa sen näkyväksi kuvaksi, jossa eri värit edustavat eri lämpötiloja. Yleensä punaiset ja keltaiset sävyt osoittavat korkeampia lämpötiloja ja siniset sekä vihreät sävyt matalampia lämpötiloja.

Tekniikkaa käytetään monilla aloilla. Rakennustekniikassa infrapunalämpökuvausta käytetään rakennusten lämpövuotojen, kosteusvaurioiden ja eristysongelmien tunnistamiseen. Teollisuudessa se auttaa ennakoivassa kunnossapidossa, esimerkiksi sähköjärjestelmien ja mekaanisten laitteiden ylikuumenemisen havaitsemisessa. Lääketieteessä lämpökuvausta voidaan hyödyntää esimerkiksi tulehdusten tai verenkiertohäiriöiden tutkimisessa. Myös palo- ja pelastustoimessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa infrapunalämpökuvauksella on tärkeä roolinsa.

Laitteisto koostuu tyypillisesti lämpökamerasta, joka sisältää infrapunasensorin, optiikan ja kuvankäsittelyelektroniikan. Lämpökameran resoluutio ja herkkyys vaikuttavat kuvanlaatuun ja mitattavien lämpötilaerojen tarkkuuteen. Infrapunalämpökuvaus tarjoaa nopean ja tehokkaan tavan havaita ja dokumentoida lämpötilaan liittyviä ongelmia ilman fyysistä kontaktia kohteen kanssa.