Ilmentymistä

Ilmentymisestä on suomen kielen elatiivinen muoto sanasta ilmentyminen, joka tarkoittaa ilmenemistä, ilmaisemista tai näkyväksi tulemista. Ilmentyminen kuvaa prosessia, jossa jokin abstrakti ominaisuus, ilmiö tai tilanne tulee havaittavaksi tai konkretisoituu. Sitä käytetään sekä arkikielessä että tieteellisessä ja filosofisessa tekstissä.

Käyttökontekstit ja merkitys

Lääketieteessä ilmentymisestä puhutaan usein oireiden tai kliinisen kuvan ilmenemisestä. Esimerkiksi lauseessa Taudin ilmentymisestä keskusteltiin viitataan siihen, miten sairauden oireet ovat alkaneet näkyä ja vaikuttavat potilaaseen. Tutkimuksissa ja raportoinnissa ilmentyminen auttaa erittelemään, milloin ja miten ilmiö on havaittavissa.

Filosofiassa ja psykologiassa ilmentyminen voi tarkoittaa abstraktin idean tai hypoteesin toteutumista tai konkretisoitumista kokemuksessa. Siinä korostuu siirtymä ajatuksesta todellisuuteen ja siitä, miten ilmiö ilmenee ihmiskokemuksessa tai maailmassa.

Sanaleikka ja taivutus

Ilmentymisestä on elatiivinen (lähteestä kertova) muoto. Perusmuoto on ilmentyminen, ja muut taivutusmuodot liittyvät esimerkiksi ilmentymisen (genitive) tai ilmentyvän (partitiivi/illatiivi jne.) muotoihin. Ilmentymisen ja ilmentymisestä -sanan käyttö riippuu kontekstista ja siitä, mitä suhteessa halutaan ilmaista.

Verrattavia käsitteitä ovat ilmentyminen, ilme, oire ja ilmeneminen. Etymologisesti sana juontuu verbistä ilmentyä, joka tarkoittaa tulla ilmi tai ilmetä.