Ilmastolinjoja

Ilmastolinjoja ovat ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä suunnitelmia sekä politiikkalinjoja, joita hallinnossa, puolueissa ja organisaatioissa käytetään ilmastokeskustelussa. Termi viittaa sekä yksittäisiin toimenpidepaketteihin että laajoihin kehityssuuntiin, kuten energiainfrastruktuurin, liikenteen, teollisuuden ja maankäytön politiikkoihin.

Ne voivat sisältää tavoitteita, kuten päästövähennykset, hiilinielujen kasvatuksen, uusiutuvan energian osuuden lisäämisen sekä sopeutumiskeinojen kehittämisen. Linjat voivat painottua eri sektoreille, kuten energia, liikenne, teollisuus ja maankäyttö, sekä aikatauluihin ja resursointiin.

Ilmastolinjoja käytetään päätösten ohjaamiseen ja viestintään. Ne voivat toimia sekä ohjenuorina uusissa hankkeissa että tapaustutkimuksina, joilla pyritään kuvaamaan sitä, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin vastataan sekä mitä keinoja ja tavoitteita niiden toteuttamiseksi asetetaan.

Apuna vertailussa ja tutkimuksessa ne voivat olla osa politiikkakritiikkiä, joissa tarkastellaan, miten linjat ovat yhteensopivia tieteellisen konsensuksen kanssa, mikä on niiden toteuttamiskelpoisuus ja miten ne osoittavat vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Lähtökohdat voivat vaihdella maiden, alueiden ja organisaatioiden mukaan, mutta yhteinen tavoite on ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen.