Ilmaisemattakin

Ilmaisemattakin on suomalainen sana, jolla tarkoitetaan toimintaa tai viestiä, joka tulee ilmaisematta suoraan. Se viittaa epäsuoraan viestintään, jossa merkitys välittyy tilan, eleiden, ilmeiden tai kontekstin kautta eikä puhuttujen sanojen kautta. Sanaa käytetään sekä arkisessa puheessa että kirjallisessa tekstissä kuvaamaan tilanteita, joissa viestijä ei muodollisesti ilmaise kantaansa, mutta viestintä on silti ymmärrettävissä.

Käyttöalueiltaan ilmaisemattakin korostaa hienovaraisuutta ja sosiaalista harkintaa. Se voi liittyä sekä myöntyvään että välttelevään viestintään sekä tilanteisiin, joissa vastapuoli tulkitsee viestin ilman ääneen lausuttua hyväksyntää tai selvennystä. Kielessä se antaa tilaa tulkinnalle ja kontekstin merkitykselle.

Esimerkkejä ilmaisemattakin-tilanteista ovat tilanteet, joissa joku nyökkää tai reagoi elein, mutta ei sano suoraan, mitä hän ajattelee. Tällöin viesti on läsnä, mutta sanallinen ilmaus jätetään väliin.

Tämän käsitteen ymmärtäminen vaatii kontekstin lukemista: ilmaisemattakin ei ole yhtä konkreettinen sana, vaan kuvaa viestinnän epäsuoraa, usein tilannesidonnaista ulottuvuutta. Se kuuluu aihealueisiin, joissa tarkastellaan implisiittistä viestintää, ei-puhuttujen merkitysten tulkintaa ja nonverbal communication -kontekstia.

See also: epäsuora ilmaisu, implikaatio, nonverbal communication, viestinnän nyanssit.