Illatiivipäätteestä

Illatiivipäätteestä on suomalaisessa kielessä viittaussanan kaltainen suffixi, jolla ilmaistaan kohti tai sisään suuntautuva liikuttelu. Se kuuluu illatiivin eli sisään/kohti -tapahtumien sijamuotoihin ja vastaa kysymykseen mihin? tai minne?

Formaattisesti illatiivin pääte ei ole yksi kiinteä loppu, vaan sillä on useita allomorfia. Valinta riippuu juuriston viimeisestä vokaalista sekä siitä, päättyykö perusmuoto konsonanttiin vai vokaaliin. Käytännössä yksikön illatiiviilmauksissa esiintyy tyypillisesti muotoja kuten -oon/-öön tai -iin. Esimerkiksi talo saa illatiivin taloon, koti puolestaan kotiin, kaupungin illatiivin kaupungiin. Tämä havainnollistaa, miten saman päättöne muodostaa erilaisia muotoja stemmin viimeisen vokaalin mukaan.

Monikon illatiivi muodostaa yleensä päättettä -ihin, jolloin sana taipuu esimerkiksi taloihin, koteihin, kaupunkeihin. Näin ollen yksikön ja monikon illatiivimuodot eroavat sekä loppusoinnun että sijoittumisen suhteen konsonanttien ja vokaalien mukaan.

Käyttötilanteet: illatiivia käytetään pääasiassa ilmaisemaan kohteen liikuttelua kohti (minne?) ja se esiintyy erityisesti liikettä kuvaavien verbi- ja ilmauksien kanssa, kuten mennä taloon mennä kohti taloa. Se voi esiintyä sekä yksittäisten paikkojen että monikollisten kohteiden yhteydessä. Lisäksi illatiivi voi esiintyä lauseissa, joissa halutaan korostaa suuntaa tai määränpäätä.

Päivittäisessä käytössä illatiivi on yleinen, mutta puhekielessä pääte voidaan joskus korvata prepositioilla tai kierrättää ilmaisutapaa, kuten "minne" + adjektiivinen tai prepositioilmaisu.