Ihosolujen

Ihosolut ovat ihon solukokonaisuuden soluja, jotka muodostavat epidermiksen. Niiden päätehtävänä on muodostaa ihon barjääri, jossa elimistön kosteuspitoisuus, vierasaineet ja mikrobikontaktit hoidetaan. Iholle tyypillisiä toimintoja ovat myös lämmönsäätely, aineiden kuljetus sekä immuunivasteiden alustus.

Pääasiallisia ihosoluja ovat keratinosyytit, melanosyytit, Langerhansin solut ja Merkeli-solut. Keratinosyytit muodostavat jatkuvan kerroksen, joka kestää kulutusta ja muodostaa sarveiskerroksen. Melanosyytit tuottavat pigmentti melaniinia, joka vaikuttaa ihon värisävyyn ja suojaa UV-säteilyltä. Langerhansin solut toimivat ihon immunologisina valvontareaktioiden esiasteina, kun taas Merkeli-solut osallistuvat tuntotiedon mekanismeihin.

Keratinosyytit kypsyvät basal-kerroksessa ja siirtyvät ylöspäin kohti stratum corneumia (sarveiskerros). Prosessi, nimeltä keratinisaatio, johtaa kuolleiden solujen muodostamaan vahvan, vettähylkivän ulkokerroksen. Stratum lucidum esiintyy paksulla iholla (kämmenissä ja jalkapohjissa). Solujen välisiä yhteyksiä ylläpitävät desmosomit, ja ihon lipidi-kerros vahvistaa barriereja.

Solujen kierto on noin 28 päivää aikuisella, mutta alueittain ja iän mukaan vaihtelua esiintyy. Ihosolujen toiminta on keskeinen osa ihon suojaamista, kosteudensäätelyä ja kehon immuunivastetta, sekä vaikuttaa ihon pigmentaatioon sään mukaan. Häiriöt ihosoluissa voivat liittyä sairauksiin kuten tulehduksiin, pigmentaatioeroihin tai kroonisiin iho-ongelmiin.