Hiilihappoa

Hiilihappoa, myös tunnettu nimellä hiilidioksidivetyoksidi tai hiilivetyoksidi, on orgaaninen yhdiste, jonka kemiallinen kaava on H₂CO₃. Se on epästabiili yhdiste, joka esiintyy luonnossa pääasiassa liuenneena veteen muodostaen hiilihappoa. Hiilihappoa muodostuu, kun hiilidioksidia (CO₂) liukenee veteen (H₂O) kemiallisessa reaktiossa.

Hiilihappo on heikko happo, joka hajoaa helposti veteen ja hiilidioksidiin. Sen liuoksissa esiintyy tasapainotila, jossa hiilidioksidia, hiilihappoa ja vety- ja bikarbonaattiioneja (HCO₃⁻) on läsnä. Tämä tasapaino on tärkeä esimerkiksi merien ja maaperän kemiallisessa koostumuksessa sekä eläinten ja kasvien aineenvaihdunnassa.

Hiilihappoa käytetään teollisuudessa muun muassa juomateollisuudessa, missä se on vastuussa hiilihappoisissa juomissa, kuten limonadeissa ja oluissa, aiheuttaen niiden karvasteen. Se on myös osa ruoansulatusta, sillä mahalaukun mehu sisältää happea, joka auttaa ruoan hajoamisessa. Lisäksi hiilihappoa esiintyy luonnossa vesistöissä, missä se vaikuttaa vesistöjen happamuuteen ja elinympäristöihin.

Hiilihappoa voidaan valmistaa laboratoriossa liuottamalla hiilidioksidia veteen tai kemiallisilla reaktioilla, kuten natriumbikarbonaatin (NaHCO₃) ja happojen välisellä reaktiolla. Vaikka hiilihappo on tärkeä kemiallinen yhdiste, sen liuoksissa esiintyvä happamuus voi olla haitallista joillekin materiaaleille, kuten metallille, ja vaatia varovaisuutta käsittelyssä.