Hiilidiukkipartikkeleita

Hiilidiukkipartikkeleita (englanniksi *carbon dots*, lyh. CDots) ovat pienikokoisia, luminesenssia (valoa) emittoivia hiilipohjaisia nanorakenteita, jotka koostuvat pääasiassa hiilestä ja joissain tapauksissa muista alkuaineista kuten typestä, hapesta tai vetyestä. Nämä partikkelit ovat alle 10 nanometrin kokoisia, mikä sijoittaa ne nanoteknologian tutkimuksen keskeisiin kohteisiin. Hiilidiukkipartikkeleita voidaan valmistaa erilaisilla menetelmillä, kuten pyrolyysillä, hydrotermisellä prosessilla tai kemiallisella oksidointireaktiolla, ja niitä voidaan modifioida eri pinnoitteilla parantaakseen niiden ominaisuuksia.

Hiilidiukkipartikkeleiden ominaisuudet, kuten luminesenssi, veden liukoisuus ja biokompatibiliteetti, tekevät niistä houkuttelevia monilla aloilla, kuten biomedisiinassa, optoelektroniikassa ja ympäristöanalyyseissä. Niitä käytetään esimerkiksi fluoresenssimerkkienä solututkimuksessa, biokuvantamisessa ja jopa valoantennien rakentamisessa. Lisäksi niitä tutkitaan mahdollisina katalyyttinä tai energianvarastointitekniikoissa.

Hiilidiukkipartikkeleiden valmistus on yleensä edullista ja helppoa verrattuna muihin nanorakenteisiin, kuten kvanttipisteisiin, mikä tekee niistä käytännöllisen vaihtoehdon monissa sovelluksissa. Tutkimus niiden ominaisuuksien ja valmistusmenetelmien optimoimiseksi jatkuu aktiivisesti, ja niiden potentiaalia kehitetään edelleen uusille sovelluksille. Vaikka niillä on joitakin etuja, niiden pitkäaikaisista vaikutuksista ympäristöön ja terveydelle on vielä tutkittava lisää.