Hidastuneisuutta

Hidastuneisuus tarkoittaa tilaa, jossa jokin toiminto, prosessi tai järjestelmä etenee tai reagoi hitaammin kuin normaalisti odotetaan. Termi kattaa sekä fysiologiset että tekniset ja toiminnalliset ilmiöt, ja sitä käytetään kuvaamaan viiveitä sekä alentunutta reagointikykyä eri yhteyksissä.

Lääketieteessä hidastuneisuus voi viitata liikuttamisen hitauteen; yleisemmin tässä yhteydessä käytetään termiä bradykinesia. Bradykinesiana oireeina voivat ilmetä aloitusviive, liikkeiden suorittamisen hitaus ja tahdonalaisen kontrollin heikkeneminen. Hidastuneisuus voi esiintyä yksittäisinä oireina tai osana suurempaa liikuntahäiriön kuviota, esimerkiksi Parkinsonin taudissa. Kliinisessä arvioinnissa hidastuneisuutta voidaan mitata esimerkiksi kävelyn nopeuden tai liikkeiden vasteajan avulla.

Teknologiassa ja viestinnässä hidastuneisuus vastaa viivettä, latenssia tai vasteaikaa: sitä, kuinka kauan kestää reagointi syötteeseen. Esimerkkejä ovat verkkoviive sekä käyttöliittymän vasteaika, ja video- tai ääni­synkronoinnissa ilmenevä viive. Hidastuneisuutta voivat aiheuttaa sekä ulkoiset tekijät (kuormitus, häiriöt, kaapelointin laatu) että sisäiset tekijät (laitteiston rajoitteet, ohjelmiston tehokkuus).

Elimistön ja teknologian ohella hidastuneisuus voi ilmetä myös taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa prosesseissa, kuten tuotantolinjoilla tai liikenteessä, joissa prosessin viive vaikuttaa kustannuksiin, turvallisuuteen ja käyttökokemukseen.