Hengityslääketieteessä

Hengityslääketiede, tunnettu myös nimellä pulmonologia, on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy hengityselinten sairauksien diagnosointiin, hoitoon ja ehkäisyyn. Tähän erikoisalaan kuuluvat sairaudet, jotka vaikuttavat keuhkoihin, ilmateihin, pleuraan ja rintakehään. Hengityselimistö vastaa hapenottamisesta ja hiilidioksidin poistamisesta elimistöstä, ja sen toimintahäiriöt voivat johtaa monenlaisiin terveysongelmiin.

Hengityslääketieteessä tutkitaan ja hoidetaan laaja kirjo sairauksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi astma, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD), keuhkokuume, tuberkuloosi, keuhkosyöpä ja uniapnea. Myös erilaiset keuhkofibroosit, keuhkoveritulpat ja hengitysvajaus kuuluvat alaan. Diagnostisia menetelmiä ovat muun muassa keuhkojen toimintakokeet (spirometria), kuvantamistutkimukset kuten röntgenkuvat ja tietokonetomografiat, sekä bronkoskopia, jossa lääkäri tutkii ilmateitä tähystimen avulla.

Hoidossa käytetään monipuolisia keinoja. Lääkehoidot, kuten avaavat ja tulehdusta hillitsevät lääkkeet, ovat keskeisiä monien hengityssairauksien hoidossa. Myös happihoitoa, ventilaatiotukilaitteita (kuten CPAP) ja kuntoutusta hyödynnetään. Kirurgisia toimenpiteitä, kuten kasvaimien poistoa tai keuhkojen siirtoa, tehdään vaikeimmissa tapauksissa. Hengityslääketiede on tärkeä osa kansanterveyttä, sillä hengityselinten sairaudet ovat yleisiä ja voivat merkittävästi heikentää elämänlaatua. Erikoisala tekee tiivistä yhteistyötä muiden lääketieteen alojen, kuten kardiologian ja onkologian, kanssa potilaiden parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi.