Hallintamuodot

Hallintamuoto tarkoittaa sitä, miten julkinen hallinto järjestetään ja miten päätöksiä muodostetaan, toimeenpannaan ja valvotaan. Hallintamuotoja tarkastellaan sekä perustuslaillisesta että organisatorisesta näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä ovat valta, vastuu, oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen sekä palveluiden saavutettavuus.

Keskushallinto viittaa valtioiden tasolla harjoitettuun päätöksentekoon, normien säätelyyn ja valtioiden palvelujen suunnitteluun. Alueellinen ja paikallinen hallinto vastaa käytännön palveluiden järjestämisestä kansalaisten lähellä, ja niiden autonomia vaihtelee oikeudellisesta järjestelmästä riippuen. Monitasoinen hallinto yhdistää nämä tasot siten, että valta jakautuu useammalle toimivalta-alueelle.

Hallintamuodot voivat painottua joko laillisuusperiaatteen mukaan keskitettyyn päätöksentekoon tai joustavan alueellisen tai paikallisen hallinnon kautta. Hallinnon sisäisessä toiminnassa tärkeää on delegointi: lainsäätäjä voi siirtää toimeenpanovallan viranomaisille, jolloin päätöksenteko perustuu asiantuntemukseen ja tehokkuuteen, samalla kun vastuu ja valvonta säilyvät.

Hallintamuotojen valinta heijastaa historiallisia oloja, perustuslainsäädäntöä ja julkisen hallinnon tavoitteita. Tavoitteita ovat palveluiden laadun ja saavutettavuuden parantaminen, kustannustehokkuus sekä demokratian ja avoimuuden vahvistaminen. Muutoksia toteutetaan harkiten ja oikeudellisesti sekä taloudellisesti arvioiden.