Hajoamisprosessiin

Hajoamisprosessi on yleisnimi niille ilmiöille, joissa aine hajoaa yhdisteiksi tai koostuu yksinkertaisemmista aineista. Prosessi voi tapahtua kemiallisesti, biologisesti tai fysikaalisissa oloissa, ja sen nopeuteen vaikuttavat olosuhteet sekä käytetty menetelmä.

Kemiallinen hajoaminen tarkoittaa yhdisteen hajoamista ilman biologista toimijaa. Tällainen hajoaminen voi olla terminen eli lämpötilaan liittyvä, jolloin aine hajoaa yhdisteiksi. Esimerkkejä ovat CaCO3:n lämpöreaktio CaCO3 → CaO + CO2. Myös lämpötilaan, valoon tai katalyyttisiin vaikutuksiin liittyvät reaktiot voivat johtaa hajoamiseen.

Biologinen hajoaminen tapahtuu mikrobien ja entsyymien toiminnan kautta. Aerobinen hajoaminen tuottaa hiilidioksidia ja vettä, kun taas anaerobinen hajoaminen voi tuottaa metaania ja hiilidioksidia. Biologinen hajoaminen on keskeinen osa kompostointia, jätteen käsittelyä ja ympäristön kierrätystä.

Fotolyysi ja fotokatalyyttinen hajoaminen tapahtuvat valon vaikutuksesta; fotolyysi voi hajottaa kemiallisia yhdisteitä katkaisemalla sidoksia. Elektrolyysi on sähkövirran avulla tapahtuva hajoaminen.

Tekijöitä, jotka nopeuttavat tai hidastavat hajoamista, ovat lämpötila, paine, kosteuspitoisuus, pH sekä hapetus- ja pelkistys-olosuhteet, sekä käytetyt katalyytit tai entsyymit. Hajoamisprosesseja seurataan usein hajoamisaikojen tai puoliintumisaikojen avulla, ja niillä on sekä teollisia että ympäristöön liittyviä merkityksiä: jätteenkäsittely, eloperäisten aineiden hajoaminen sekä haitallisten tuotteiden muodostuminen.