Haastattelujen

Haastattelujen käsite kattaa laajan kirjon viestintämenetelmiä, joiden tarkoituksena on kerätä tietoa, kokemuksia tai mielipiteitä henkilöiltä tai ryhmiltä. Sana tulee suomen kielen kaaremasia sanasta "haastatella", mikä puolestaan juontaa juurensa vanhemmasta sanasta "haastu," tarkoittavasti "kysely". Haastatteluja käytetään usein tiedeyhteisössä tutkimuksen osana, journalismissa uutisen keräämiseksi, koulutuksessa arvioinnin ja oppimisen tukena sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä henkilöstön sitouttamiseksi tai uuden tuotteen kehittämiseksi.

Tyypillisesti haastattelut jaetaan kahteen päätyyppiin: strukturoitu ja strukturoimaton. Strukturoidut haastattelut perustuvat tarkkaan suunniteltuun kyselykysatukseen, joka sisältää samoja kysymyksiä kaikille haastateltaville, jolloin tuloksia on helpompi vertailla tilastollisesti. Strukturoimattomat haastattelut tarjoavat enemmän joustavuutta, jolloin keskustelu voi etsiä syvällisempiä näkökulmia ja vastauksia voivat laajentua henkilön kokemuksen mukaan. Seuraavaksi tarkastellaan tutkimus- ja tieteellistä haastattelua, jossa pyritään luotettaviin ja toistettaviin havaintoihin; satunnaista näytettä valittaessa pyritään minimoimaan valintaprosessin ennakkoasenteet.

Haastattelukoulutus keskittyy aktiiviseen kuunteluun, avoimiin kysymysten laajaan muotoon sekä haastaneen ihmisen kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Hyvin suunniteltu haastattelu tuottaa luotettavia tiedonlähteitä sekä laadulla että määrällisesti. Haastattelut ovat välttämätöntä nykyisessä tietoyhteiskunnassa, sillä ne toimivat silinä, jotka yhdistävät yksilöihin ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.