Glykolipidit

Glykolipidit ovat lipidejä, joihin on liittynyt karbohydraattiryhmä. Niiden perusta on usein ceramidi (sfingosiini ja rasvahappo), jolle on kytketty yksi tai useampi sokeri. Glykolipidit ovat tärkeä osa solukalvoa ja ne esiintyvät erityisesti plasmamembraanin ulkokerroksessa. Sokeriosuudet osallistuvat solujen tunnistukseen, soluvälisten vuorovaikutusten säätelyyn sekä immuunivasteisiin.

Glykolipidit jaotellaan pääasiassa glycosfingolipideihin: cerebrosidit (yhden sokerin, esimerkiksi glucosylceramide ja galactosylceramide), globosidit (kaksi tai useampi sokereita ilman siaalihappoa) sekä gangliosidit (sis. siaalihappoa; esimerkkejä GM1, GM2, GM3). Näillä molekyyleillä on kudos- ja hermostokohtaisia rooleja, ja gangliosidit ovat erityisen runsaasti aivoissa.

Biogeenisuus ja toiminta: ceramidi muodostuu endoplasmisessa retikulumissa, ja glykolipidit syntetisoidaan Golgin välityksellä sokeriyhdisteitä lisäämällä. Glykolipidit kuljetetaan plasmalemmaiin. Ne toimivat reseptoreina sekä osallistuvat solujen tunnistus- ja vuorovaikutusmekanismeihin. Ne voivat myös toimia patogeenejä ja toksiineja sitoutuvina paikkoina (esimerkiksi cholera toxin sitoutuu GM1 ja Shiga-toksiini Gb3:een). ABO-veriryhmäantigeeneinä toimivat joidenkin glykolipidien sokeriyhdisteet. Hermostossa gangliosidit ovat tärkeitä rakennus- ja signaalivaihtoehtoja, ja niiden kertymä lysosomaalisissa sairauksissa, kuten Tay-Sachsin ja Gaucherin taudeissa, aiheuttaa vakavia neurologisia oireita.