Germinaalikeskuksissa

Germinaalikeskukset ovat sekundaaristen imukudosten rakenteita, joita esiintyy muun muassa imusolmukkeissa ja pernan valkoisessa pulpassa. Niissä B-solujen aktivaatio ja niiden muokkautuminen immunoglobuliinigeeneissä tapahtuvat antigeeniriippuvaisessa vasteessa T-lymfosyyttien avustuksella. Kerrostuneet, tilapäiset rakenteet syntyvät ylläpitämään humoraalista immuunivastetta antigeeniin.

Ne jakautuvat kahteen päävyöhykeeseen: pimeään vyöhykkeeseen sekä valoiseen vyöhykkeeseen. Pimeässä vyöhykkeessä B-solut, nimeltään centroblasit, jakautuvat runsaasti ja suorittavat geenimuokkauksia, mikä edistää affiniteetin kehitystä. Valoisessa vyöhykkeessä centrocytit valitsevat korkeaan affiniteettiin liittyviä B-soluja ja vuorovaikutus follicular dendritic -solujen sekä T-follikulaaristen helper-solveren kanssa ohjaa niiden selviytymistä ja erilaistumista. B-solujen liikettä vyöhykkeiden välillä säätelevat kemokinit, kuten CXCL12 ja CXCL13.

Germinaalikeskuksissa tapahtuu sekä somattinen hypermutaatio että luokan vaihtoon liittyviä geenirekombinaatioita, mikä johtaa korkeaa affiniteettia omaavien vasta-aineiden tuotantoon sekä muistibsolujen ja pitkäikäisten plasmasolujen muodostumiseen. Prosessi on riippuvainen B- ja T-solujen vuorovaikutuksesta sekä apuprosesseista, kuten T-folikulaarisista helper-soluista ja follicular dendritic -soluista.

Merkitys ja vaikutus: germinaalikeskusten reaktio on olennaisen osa T-solupohjaisen humoraalisen immuunivasteen laatua. Niiden toiminta vaikuttaa rokotteiden tehokkuuteen ja yleiseen infektioksiin vastaamiseen, sillä ne tuottavat korkea-affiniteeisia vasta-aineita sekä muodostavat muistiplasma- ja muistibsoluja syvemmäksi immuunivasteeksi.