Genotoksisiin

Genotoksisiin viitataan yleisesti tekijöiden ryhmänä, joiden tarkoitus tai vaikutus on vahingoittaa perimää eli DNA:ta. Näihin kuuluvat kemialliset aineet, ionisoiva säteily sekä tietyt biologiset tekijät. Genotoksiset vaikutukset voivat johtaa DNA-adduktioihin, oksidatiivisiin vaurioihin, katkoksiin DNA:ssa sekä kromosomirakenteen muutoksiin ja mutaatioihin, mikä voi vaikuttaa solujen toimintaan ja lisätä syöpäriskiä.

Genotoksisuutta arvioidaan sekä tutkimus- että riskinarvioissa. Laboratoriokokeissa käytetään muun muassa Amesin mutageneisuustestiä, comet-testiä DNA-vaurion havaitsemiseksi sekä mikronukleustestiä kromosomimuutosten osoittamiseksi. Näillä testeillä pyritään havaitsemaan sekä mutageenisuutta että klastogeenisia vaikutuksia. On tärkeää erottaa genotoksisuus mutageenisuudesta ja klastogeenisuudesta: mutageeni aiheuttaa mutaatioita, kun taas klastogeeninen tekijä muuttaa kromosomirakennetta.

Turvallisuus- ja riskinarvioinnissa genotoksisten tekijöiden tiedot voivat vaikuttaa hyväksyntä- ja käyttörajoituksiin sekä altistusten rajoituksiin lääkkeissä, teollisuudessa ja ympäristössä. Suojaustoimenpiteet keskittyvät altistusten vähentämiseen ja seurantaan sekä työntekijöiden terveyden suojeluun.

Esimerkkejä genotoksisista tekijöistä ovat PAH-yhdisteet, nitrosamiinit sekä joidenkin lääkeaineiden metaboliitit, sekä UV- ja ionisoiva säteily.