Galvaanilisi

Galvaanilisi on adjektiivi ja adverbi, jota käytetään kuvaamaan galvanisiin ilmiöihin liittyviä tapahtumia tai ominaisuuksia. Se viittaa kemiallisiin redox-reaktioihin ja näiden reaktioiden tuottamaan sähkövirtaan elektrolyytteissä sekä sähköenergiaan, joka voi syntyä näissä järjestelmissä ilman ulkoista virtalähdettä.

Galvaaninen solu on sähkökemiallinen laite, joka muuntaa kemiallisen energian sähköenergiaksi. Se koostuu vähintään kahdesta elektrodista, jotka ovat elektrolyytin välissä, sekä niihin liittyvistä hapettumis- ja pelkistymisreaktioista. Potentiaalien ero näiden elektrodien välillä synnyttää sähkövirran. Tällaisia soluja käytetään muun muassa paristoissa ja akuissa, ja ne muodostavat perusidean monille sähkökemiallisille järjestelmille.

Galvaaninen korroosio on ilmiö, jossa kaksi erilaista metallia ovat sähköisesti yhteydessä toisiinsa elektrolyytteissä. Eri metallien elektrodipotentiaalien ero johtaa sen metallin korroosioon nopeammin kuin toisen, mikä voi aiheuttaa materiaalin heikentymistä ja vaurioita. Korroosion ehkäisyyn käytetään pintapinnoitteita, suojaavia kerroksia sekä galvanointia tai muita sähköisiä suojajärjestelmiä.

Historian valossa galvanismi on saanut nimensä italialaisen tutkijan Luigi Galvanin mukaan, joka tutki eläinsähköä 18. vuosisadalla. Myöhemmin Volta kehitti voltajärjestelmän, mikä vahvisti galvanisen ilmiön käsitettä sähkökemiallisessa kontekstissa. Nykykielessä galvaanisia ilmiöitä käytetään kuvaamaan sekä teknisiä sovelluksia (paristot, elektrolyysi, galvanointi) että tieteellisiä ilmiöitä elektrolyyttisessä ympäristössä.