Galvaanijärjestelmien

Galvaanijärjestelmät, tunnettu myös nimellä galvaaninen korroosio, on ilmiö, joka esiintyy, kun kaksi erilaista metallia joutuu kosketuksiin sähköä johtavan väliaineen, kuten kosteuden tai elektrolyyttiliuoksen, kanssa. Tässä prosessissa toinen metalleista toimii anodina ja toinen katodina. Anodin metalli alkaa syöpyä, kun taas katodin metalli pysyy suhteellisen koskemattomana. Tämä johtuu metallien erilaisista sähkökemiallisista potentiaaleista.

Mitä suurempi ero metallien potentiaalissa on, sitä nopeampi on korroosio. Esimerkiksi teräs yhdistettynä kupariin kosteassa ympäristössä johtaa siihen, että teräs alkaa ruostua nopeammin kuin se tekisi yksinään. Tämä ilmiö on yleinen monissa teollisissa ja arkipäiväisissä sovelluksissa, kuten rakentamisessa, laivanrakennuksessa ja elektroniikassa. Sitä voidaan ehkäistä esimerkiksi käyttämällä uhrautuvaa anodia, joka on valmistettu potentiaaliltaan vieläkin epäjalommasta metallista. Tämä uhrautuva anodi syöpyy ensin suojellen muita metalleja. Myös pinnoittaminen ja eristäminen ovat keinoja estää galvaanijärjestelmien syntymistä. Ymmärtämällä galvaanisten sarjojen periaatteita voidaan suunnitella rakenteita, jotka kestävät paremmin korroosiota ja pidentää niiden käyttöikää.