Galakseissa

Galaksit ovat suuria tähtijärjestelmiä, jotka voivat sisältää miljardeista jopa triljooniin tähtiä sekä kaasua, pölyä ja pimeää ainesta. Ne toimivat universumin suurina rakennuspalikoina ja niiden muodostuminen sekä kehitys heijastavat kosmisen ajanjakson nojalla tapahtuvia prosesseja, kuten aineen kerrostumista ja törmäysten vaikutuksia.

Galakseja luokitellaan yleisesti kolmeen päätyyppiin: spiraaligalaksit, elliptiset galaksit ja epätyypilliset (epäjärjestyneet) galaksit. Spiraaligalaksit koostuvat litteästä levystä, johon kuuluvat spiraaliset raidat ja keskikehä, sekä kirkkaasta keskustallisesta bulgesta. Elliptiset galaksit ovat pyöreän tai ellipsin muotoisia ja sisältävät usein vanhempia tähtiä niukasti kaasua ja pölyä. Epätyypilliset galaksit ovat muodoltaan epäjärjestyneitä ja ne voivat muodostua törmäysten tai vuorovaikutusten seurauksena. Galaksien massa koostuu sekä näkyvästä aineesta että suuresta osasta pimeästä aineesta, jonka rooli on galaksien kiertokulussa keskeinen.

Rakenne ja sisäinen toiminta vaihtelevat: spiraalikalaskeissa on levy sekä spiraaliset käsitteet, elliptisissä galakseissa tähdet ovat hajaantuneempia ja kaasu on vähäisempää, ja epätyypilliset voivat olla dynaamisesti monimutkaisia törmäyksien vuoksi. Keskustan supermassive black hole on yleinen useimmissa galakseissa, ja niiden läsnäolo vaikuttaa keskustoimintojen kehitykseen.

Kuvaus ja tutkimus perustuvat moniwavelength- havainnointiin ja kosmisiin mittauksiin kuten redshiftiin sekä etäisyyksien arviointiin. Nykyiset arviot havainnoitavissa olevan universumin galaksien määrästä liikkuvat useammassatojen miljardien—joidenkin analyysien mukaan jopa noin kaksitriljoonan—galaksin haarukassa, mikä korostaa galaksien suuresta monimuotoisuudesta ja osuutta kosmisen rakenteen muodostumisessa. Tutkimus galakseissa jatkuu sekä teoreettisesti että havaintopuolella uusien teleskoopin ja mittausmenetelmien myötä.