Fluoresenssisignaalien

Fluoresenssisignaalien viittaa ilmiöön, jossa aine absorboi valoa tietyllä aallonpituudella ja säteilee sen takaisin hieman pidemmällä aallonpituudella. Tämä emittoitunut valo on fluoresenssisignaali. Fluoresenssia esiintyy monissa luonnollisissa ja synteettisissä materiaaleissa.

Fluoresenssisignaalien havaitseminen perustuu valonlähteeseen, joka virittää fluoresoivan materiaalin, ja ilmaisimeen, joka mittaa emittoitunutta valoa. Virityksen ja emissioaallonpituuksien eroa kutsutaan fluoresenssin Stokesin siirtymäksi. Signaalin intensiteetti riippuu useista tekijöistä, kuten virittävän valon voimakkuudesta, fluoresoivan molekyylin pitoisuudesta ja sen kvanttituotosta.

Fluoresenssisignaalien käyttö on laajaa eri tieteenaloilla. Biologiassa ja lääketieteessä sitä käytetään solujen ja kudosten kuvantamisessa, merkkiaineiden paikantamisessa ja eri biologisten prosessien seuraamisessa. Kemiallisissa sovelluksissa fluoresenssia hyödynnetään analyyttisissä menetelmissä, kuten pitoisuuksien mittauksessa ja molekyylien tunnistamisessa. Materiaalitieteessä fluoresoivia aineita käytetään esimerkiksi OLED-näytöissä ja turvamerkinnöissä. Sähkömagneettisen spektrin ulottuvuus ja erilaisten fluoresoivien yhdisteiden saatavuus tekevät fluoresenssisignaalien hyödyntämisestä monipuolista ja tehokasta.