Finanssimarkkina

Finanssimarkkina on talouden rahoitusinstrumenttien kaupankäynti- ja rahavirtojen alusta, jossa osapuolet vaihtavat arvopapereita, valuuttoja ja johdannaisia. Se mahdollistaa säästöjen ohjautumisen investointeihin, edistää hintatietoisuutta ja likviditeettiä sekä riskien siirtämistä, ja tukee talouden resurssien tehokasta kohdentamista.

Finanssimarkkinat jaetaan rahamarkkinoihin ja pääomamarkkinoihin. Rahamarkkinat käsittävät lyhytaikaiset velkainstrumentit, kuten valtion paperit sekä yritysten ja rahoituslaitosten väliset velkainstrumentit, jotka erääntyvät usein alle vuodeksi. Pääomamarkkinat kattavat pitkäaikaiset instrumentit, kuten osakkeet, pitkäaikaiset velkakirjat ja muut sijoitusinstrumentit, joiden erääntyminen on pidempi kuin vuosi.

Markkinoiden infrastruktuuri koostuu säännellyistä markkinoista, kuten pörsseistä ja järjestetyistä kaupankäyntijärjestelmistä, sekä yli-pörssikaupoista. Esimerkkejä ovat osakekaupankäynti pörsseissä sekä monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja joissain tapauksissa OTC-kauppa.

Osallistujia ovat kotitaloudet, institutionaaliset sijoittajat, yritykset, julkisyhteisöt, pankit, välittäjät ja varainhoitoyhtiöt. Keskeisiä toimintoja ovat hintojen muodostuminen, likviditeetin edistäminen, pääoman ohjaaminen sekä riskienhallinta ja taloudellisen tiedon välittäminen.

Sääntely varmistaa markkinoiden toimivuuden ja sijoittajansuojan. Suomessa finanssimarkkinoita valvovat Finanssivalvonta ja Bank of Finland, ja EU-tasolla säädökset kuten MiFID II ja EMIR ohjaavat kaupankäyntiä ja riskienhallintaa. Kansainvälisesti finanssimarkkinat ovat kytkeytyneitä toisiinsa ja niitä kautta vaikuttavat rahapolitiikka sekä teknologinen kehitys.