EtäkäyttöVPNt

Etäkäyttö VPN:t (remote access VPNs) mahdollistavat yksittäisten käyttäjien tai laitteiden muodostaa turvallisen, salatun yhteyden organisaation sisäverkkoon Internetin yli. VPN-yhteyden kautta liikenne tulee organisaation verkon kontekstissa, jolloin käyttäjä voi käyttää palveluja kuin fyysisesti verkon sisällä. Tämä erottuu site-to-site VPN:stä, jossa koko kahden verkon välinen yhteys on kiinteä; etäkäyttö-VPN keskittyy käyttäjäkohtaisiin yhteyksiin.

Tyypillinen arkkitehtuuri koostuu VPN-yhteysportista (gateway) organisaation verkossa, asiakasohjelmistosta käyttäjän laitteelle sekä todennus- ja pääsynhallintajärjestelmistä (esim. RADIUS/LDAP/AD). Yhteyksiä suojataan salauksella protokollien kuten IPsec tai TLS-pohjaisten teknologioiden kautta (esim. OpenVPN, IKEv2, TLS, WireGuard). Pääsyn hallinta määrittelee, mitä resursseja käyttäjä voi käyttää ja käytetään usein monivaiheista todennusta (MFA).

Käyttötarkoitukset kattaa etätyön, ulkopuolisten toimittajien pääsyn sisäverkon resursseihin sekä etähuollon. Liikenne voidaan konfiguroida kulkemaan koko tullen (full tunnel) tai vain tiettyjen kohteiden kautta (split tunnel).

Turvallisuudessa keskeisiä ovat vahva tunnistautuminen, sertifikaatit tai yksilölliset avaimet sekä säännönmukainen valvonta, kirjaaminen ja pääsynvalvonta. Haavoittuvuuksia minimoidaan säännöllisellä päivityksellä, aukireagoinnilla ja least privilege -periaatteella. Suorituskyvyn ja käyttökokemuksen vuoksi organisaatiot harkitsevat myös erilaisia tunnistus- ja liikenteenhallintaratkaisuja sekä korkeaa käytettävissäoloa.

Viimeaikaiset trendit ovat siirtymä kohti kevyempiä ja nopeampia ratkaisuja, kuten WireGuard-pohjaisia VPN-toteutuksia sekä Zero Trust -mallin integrointia. Välineistö sisältää sekä kaupallisia että avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja, ja pilvi- sekä hybridiympäristöissä etäkäyttö-VPN:t integroidaan identiteetinhallintaan ja pääsynhallintaan.