Etäisyysnimisyydestä

Etäisyysnimisyydestä on kielitieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan nimeämiskäytäntöjen ilmiöitä, joissa etäisyydellä—fyysisellä tai sosiaalisella tasolla sekä kielellisesti ilmenevällä tavalla—on merkitystä nimeämisessä. Kyseessä on teoreettinen käsite, jota käytetään erityisesti onomastiikassa, sociolingvistiikassa ja discourse-analyysissä ilmiöiden kuvaamiseen, kuten puhuttujen ja kirjoitettujen nimien, lempinimien sekä osoitus- tai kunniaviitteiden tarkasteluun.

Termi muodostuu suomen sanoista etäisyys ja nimitys sekä -syys-sufiksista, ja sitä käytetään kuvaamaan tapoja, joilla etäisyyden käsitys muodosta nimeämistapaa. Käsite ei ole vakiintunut yleiskäyttöinen kategorianimi, vaan hieman monitulkintainen väline tutkijoiden analyyseissä.

Käyttöesimerkkejä kentältä voi olla sekä kieliopillisen että semanttisen etäisyyden ilmaiseminen: puhuttelussa ja muodollisuudessa erilaisten nimitysten tai pronominien valinta voi peilata sosiaalista etäisyyttä referoitun ja puhujan välillä. Paikkakuntien, brändien tai tuotemerkkien nimeämisessä etäisyys voi ilmetä kuvailevana tai nostalgisena, erottuvuutta ja etäisyyttä korostavana strategiana. Kansainvälisissä vertailuissa ilmiö voi saada erilaisia ilmaisumuotoja, jotka heijastavat kieltä ja kulttuuria koskevia normeja.

Tutkimusmenetelmät sisältävät korpusaineistojen, kenttähaastattelujen ja diskursiivisten analyysien yhdistelmän. Keskustelua käydään siitä, missä määrin etäisyysnimisyydestä on oma erillinen ilmiönsä vai osa laajempaa deixis- ja nimeämiskäytäntöjen kenttää. Lisätutkimusta tarvitaan sekä määritelmän selkeyttämiseksi että soveltamisalan laajentamiseksi eri kieliin.