Esiprosessorit

Esiprosessorit ovat ohjelmointikielissä käytettyjä työkaluja, jotka käsittelevät lähdekoodia ennen varsinaista käännöstä tai tulkintaa. Ne suorittavat esikäsittelyvaiheen, jossa koodi voidaan laajentaa makrojen mukaan, sisällyttää toisiin tiedostoihin tai soveltaa ehdollista käännöstä. Esiprosessori ei tuota suoraan konekoodia, vaan muokkaa ohjelman lähdekoodin seuraavaa vaihetta varten.

Yleisimmät toiminnot koostuvat makrojen laajentamisesta, tiedostojen sisällyttämisestä (#include) sekä ehdollisesta kokoamisesta (#if, #ifdef, #ifndef, #else, #endif). C- ja C++ -kielissä käytetään erillistä C-esiprosessoria (cpp), mutta esiprosessoriohjelmia hyödynnetään myös muissa kielissä ja ympäristöissä, joissa kääntäjä voi huolehtia osasta esiprosessoinnista.

Hyödyt liittyvät muun muassa koodin uudelleenkäytön helpottumiseen makrojen avulla, alustariippuvuuksien hallintaan sekä konfiguroinnin keskittämiseen. Lisäksi esiprosessorin avulla voidaan ehkäistä kaksoissisältymistä header-tiedostoissa, mikä toteutetaan include-guardiensa tai pragma once -direktiivien avulla.

Rajoitteet ja haasteet ovat yleisiä: makrojen laajentuminen voi tehdä koodista vaikeasti seurattavaa ja virheiden ratkaiseminen hankalaksi, koska virheet viittaavat esiprosessorin tuottamaan tekstiin eikä alkuperäiseen lähteeseen. Lisäksi liiallinen esiprosessorin käyttö voi sitoa koodia tiettyyn kääntäjään tai projektin rakennusjärjestelmään. Modernit käytännöt suosittelevat esiprosessorin rajoittamista ja konfiguraation siirtämistä muihin mekanismeihin silloin, kun se on mahdollista.