Erityismerkit

Erityismerkit tarkoittaa suomenkielessä tunnusmerkkejä tai piirteitä, jotka erottavat jonkin kohteen muista ja joita käytetään sen tunnistamiseen, luokitteluun tai erityisten ominaisuuksien ilmaisemiseen. Sana viittaa yleisesti siihen, että jokin ominaisuus on poikkeuksellinen tai merkityksellinen kontekstissaan. Merkitykset ja tarkka käyttö riippuvat sovellusalueesta.

Käyttökonteksteja on useita. Biologiassa tai zoologiassa erityismerkit voivat olla lajin tai alalajin tunnistamiseen käytettyjä fyysisiä piirteitä, kuten väritykseen, kuviin tai muotoon liittyviä eroja. Arkeologiassa tai antropologiassa ne voivat olla esineen tai kerroksen ominaisuuksia, jotka auttavat ajoituksen tai alkuperän arvioinnissa. Kirjallisuudessa, kirjasto- ja tiedonhallintatehtävissä erityismerkit voivat viitata merkintöihin, jotka auttaa erottamaan aineistot toisistaan tai osoittamaan niiden erityismerkityksen. Yleisesti käsitteessä korostuu, että merkit eivät välttämättä ole välttämättömiä kaikille, mutta ne ovat tärkeitä tiedon luokittelussa ja vertailussa.

Etymologia ja käyttö: erityismerkki koostuu sana-ainesosista erittely- ja merkki. Termi on yleiskielten tasolla neutrali ja sen tarkka merkitys määräytyy sen mukaan, millaisesta kohteesta on kyse. Käytännössä eriyismerkkejä voidaan pitää merkityksellisinä, kun niitä käytetään erottelemaan, luokittelemaan tai dokumentoimaan poikkeavia piirteitä.

Lisätietoja: erilliset erittelyt ja merkinnät, tunnus- ja merkkinimitykset, sekä kontekstisidonnaiset käyttöesimerkit. See also: merkki, tunnus, tunnusmerkki.