Erilliskeräys

Erilliskeräys tarkoittaa jätteen lajittelua syntypaikalla siten, että erilliset jätteet kerätään omiin astioihinsa tai keräysasemilleen kierrätettävyyden ja asianmukaisen käsittelyn mahdollistamiseksi. Sen tavoitteena on vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää, parantaa materiaalien kierrätettävyyttä sekä tukea resurssien uudelleenkäyttöä ja energian talteenottoa.

Yleisimmät erilliskeräyksen jakeet vaihtelevat maittain, mutta tyypillisesti ne sisältävät paperi ja kartonki, lasi, metalli sekä muovi, sekä biojäte (yleensä ruoan- ja puutarhajäte). Lisäksi on erilliskeräystä esimerkiksi ongelmajätteille kuten akuille, paristoille ja kemikaaleille sekä suuria tai vaarallisia jätteitä varten. Jätekategorioiden tarkat rajat sekä keräysjärjestelmät määritellään paikallisessa jätelainsäädännössä ja taloudellisten toimijoiden ohjeissa.

Käytännössä erilliskeräys toteutetaan asuin- ja julkisissa tiloissa käytettävien kierrätysstojen, -astioiden ja -keräysasemien kautta. Voi olla sekä ovelta ovelle -tyyppistä keräystä että kierrätyspisteisiin suunnattua keräystä, sekä sekajätteen ja kierrätettävien jakeiden eriyttämistä koteihin tai yhteisiin tiloihin. Menetelmät ja käytännöt riippuvat kunnista, kiinteistön koosta ja asukkaiden osallistumisesta.

Eduksi erilliskeräyksessä nähdään paremman laatukuvan materiaalien kierrätyksessä, pienemmät käsittelykustannukset ja vähentyneet ympäristövaikutukset. Haasteina ovat lajittelun virheet, tilan rajoitukset, asukasaktiivisuus sekä kustannukset järjestelmien toteuttamiselle ja ylläpitämiselle.