Epäjohtavia

Epäjohtava (plural: epäjohtavia) on suomen kielen adjektiivi, jolla tarkoitetaan sähköä johtamattomia materiaaleja. Termi on yleisesti käytetty fysiikassa ja sähkötekniikassa kuvaamaan aineita, joilla on korkea sähkön resistanssi eikä sähköä pääse helposti kulkemaan. Tämä on vastakohta sanalle johtava.

Fysikaalisessa kontekstissa epäjohtavuus määritellään usein resistiivisuutena. Materiaalit jaetaan johtaviin, puolijohteisiin ja epäjohtaviin; niitä käytetään eristeinä. Esimerkkejä epäjohtavista aineista ovat muovi, lasi, keramiikka sekä kuiva puu; ilma on myös hyvä eriste olosuhteista riippuen. Näitä materiaaleja käytetään eristeinä ja suojaseinämissä sekä virtapiireissä estämään sähkövirran kulkua.

Termiä käytetään myös yleisemmin kuvaamaan ilmiötä, jossa jokin rakennelma tai komponentti ei johda sähköä. Etymologisesti epäjohtava muodostuu etuliitteestä epä- (kieltävä merkitys) ja sanasta johtava, joka tarkoittaa sähkön kulun mahdollistamista. Epäjohtavia aineita kuvataan usein myös sanoin epäjohtavat eristeet tai eristeet sähköjärjestelmissä.