Endoteelisoluja

Endoteelisoluja, suomeksi endotelisolut, ovat verisuonten ja lymfaattisten alusten sisävuoren muodostavia soluja. Ne muodostavat endoteelikerroksen, joka rajaa verenkiertoa ympäröivän kudoksen lumenin ja säätelee alusten toimintaa. Endotelisolut sijaitsevat suurimmassa osassa verisuonistoa ja muodostavat myös lymfaattisen järjestelmän sisävuoria.

Rakenne ja sijainti: Endoteliosolut muodostavat yhden solukerroksen luminaaliseen tilaan. Ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa tiiviys- ja adherens-liitosten avulla, kuten VE-cadheriinin kautta. Endoteelisolut voivat varastoida Weibel-Palade-kappaleissa von Willebrandin tekijää ja P‑selektiiniä, joita vapautuu tulehduksen ja tromboosin säätelemiseksi.

Toiminnot: Endotelikerros säätelee läpäisevyyttä ja nesteiden siirtoa kudoksista verenkiertoon sekä verisuonten sävyä verenvirran muuttuvien tarpeiden mukaan. Ne tuottavat typpioksidia (NO) ja prostacykliiniä verenkierron laajentamiseksi sekä endoteeliini-1:ä vasokonstriktorina. Endotelisolut osallistuvat veren hyytymis-/fibrinolyysiprosesseihin ja voivat vapauttaa tPA:ta sekä muuta antikoagulaatiopaletta. Lisäksi ne säätelevät leukosyyttien kiinnittymistä ja tunkeutumista tulehdusalueille adheesiomolekyylien ja kemokiinien välityksellä.

Immunologinen ja tulehduksellinen rooli: Endoteelisolut ilmentävät adheesiomolekyylejä (esim. E- ja P-selectiini, ICAM-1, VCAM-1) ja vastaavat chemokiinien tuotannosta, mikä mahdollistaa leukosyyttien rekrytoitumisen kudokseen.

Terveys ja hänet: Endoteliaalinen dysfunktio on keskeinen varhaissignaali monissa sairauksissa, kuten ateroskleroosissa, diabeteksessa, hypertensiossa ja tupakoinnissa, ja se liittyy lisääntyneeseen tulehdussäätelyyn sekä verenkierron häiriöihin.

Loppuun: Endoteelisoluja tunnistetaan useilla merkkiaineilla, kuten CD31/PECAM-1, VE-cadheriini ja von Willebrandin tekijä; lymfaattisen endoteelin erityispiirteitä edustavat muun muassa PROX1- ja LYVE-1-merkit.