Elongationtekijät

Elongationtekijät, tai *elongation factors*, ovat solujen proteiinisynteesin prosessin tärkeitä osia, jotka varmistavat, että aminohapot kytketään oikeaan järjestyksessä muodostuvalle polypeptidiketjulle. Nämä tekijät ovat välttämättömiä prokaryoottisten ja eukaryoottisten solujen ribosomien toiminnalle, vaikka niiden spesifiset mekanismit ja lukumäärä voivat vaihdella.

Elongationtekijöitä on kolme pääryhmää: EF-Tu (tai eEF1A prokaryooteissa), EF-Ts, ja EF-G (tai eEF2 eukaryooteissa). EF-Tu on GTP-riippuvainen proteiini, joka kuljettaa aminohappo-tRNA-komplekseja ribosomin A-sivulle, missä ne voivat reagoida kasvavan peptidiketjun kanssa. EF-Ts toimii katalyyttisenä tekijänä, joka vapauttaa EF-Tu:ta GDP-muodossa, jolloin se voi uudelleen aktivoitua GTP:llä. EF-G tai eEF2 puolestaan siirtää peptidiketjun A-sivulta P-sivulle, mikä mahdollistaa seuraavan aminohapon lisäämisen.

Elongationtekijöiden toimintahäiriöt voivat johtaa proteiinisynteesin epäonnistumiseen ja aiheuttaa solun toimintahäiriöitä tai kuoleman. Niiden merkitys tekee niistä tärkeän kohteen lääkekehityksessä, sillä niitä voidaan hyödyntää antibioottien tai syöpälääkkeiden kehittämisessä. Esimerkiksi prokaryoottisten solujen spesifiset elongationtekijät ovat tärkeitä kohteita antibiooteille, jotka estävät bakteerien proteiinisynteesiä ilman vaikutusta isäntäorganismin soluihin.