Elektronivetoiset

Elektronivetoiset ovat järjestelmiä ja laitteita, joissa sähköenergia toimii ensisijaisena voimanlähteenä. Termi kattaa sekä sähköisesti ohjatut mekanismit että liikkuvat järjestelmät, joissa energia muunnetaan mekaaniseksi työksi tai muuksi toiminnoksi sähkökäyttöisen laitteen kautta. Elektronivetoiset järjestelmät voivat olla kiinteitä koneita, koneistoja tai ajoneuvoja, joissa sähkömoottori muuntaa sähköenergian liikkeeksi.

Perusperiaate on, että energia varastoidaan ja siirretään sähköisenä, minkä jälkeen se muutetaan tarvittaessa mekaniikaksi. Tyypillisesti käytetään sähkömoottoreita, toimilaitteita sekä ohjauksia ja kontrolleita. Sähköenergiaa voidaan tuottaa akku-, polttokenno- tai verkkosähköjärjestelmistä ja hallita erilaisilla ohjausjärjestelmillä.

Sovelluksia ovat muun muassa sähköajoneuvot (autot, bussit, junat), teollisuus- ja rakennusautomaation toimilaitteet, sekä kodin ja teollisuuden elektroniikalla toteutetut ohjausjärjestelmät. Elektronivetoisuudella on myös merkitys robotiikassa ja uusiutuvan energian integraatiossa.

Edut ja haasteet: Edut käsittävät muun muassa alhaisemman paikallisen päästön, pienet melutason ja hyvän vääntönopeuden hallinnan. Haasteita ovat akkukapasiteetin ja energian tiheyden kehitys, latausinfrastruktuurin rakentaminen, valmistuskustannukset sekä raaka-ainetehokkuus ja ympäristövaikutukset akkutuotannossa.

Tulevaisuudessa elektronivetoisten järjestelmien odotetaan yleistyvän entisestään muun muassa liikenteessä ja teollisuudessa, kierrätyksen ja kiertotalouden sekä uusiutuvan energian käytön kasvaessa. Tämä on muokannut tutkimusta materiaalien, akkujen ja sähkömoottorien kehityksessä.