Elektrolyyttitasapainohäiriöt

Elektrolyyttitasapainohäiriöt ovat tiloja, joissa elimistön elektrolyyttien pitoisuudet ovat epätavallisia. Elektrolyytit ovat mineraaleja, jotka kantavat sähkövarausta ja ovat välttämättömiä monille kehon toiminnoille, kuten hermo- ja lihassoluille, nestetasapainolle ja verenpaineelle. Yleisimpiä elektrolyyttejä ovat natrium, kalium, kalsium, magnesium, kloridi ja fosfaatti.

Tasapainohäiriöitä voi aiheuttaa useita tekijöitä, kuten riittämätön nesteen saanti, liiallinen nesteen menetys (esimerkiksi oksentelun, ripulin tai hikoilun vuoksi), tietyt lääkkeet, munuaissairaudet ja hormonaaliset epätasapainot. Oireet vaihtelevat riippuen siitä, mikä elektrolyytti on epätasapainossa ja kuinka vakava häiriö on. Yleisiä oireita voivat olla lihaskrampit, heikkous, väsymys, pahoinvointi, sydämen rytmihäiriöt ja sekavuus.

Yleisimpiä elektrolyyttitasapainohäiriöitä ovat hyponatremia (alhainen natriumpitoisuus), hypernatremia (korkea natriumpitoisuus), hypokalemia (alhainen kaliumpitoisuus) ja hyperkalemia (korkea kaliumpitoisuus). Diagnoosi perustuu oireisiin ja verikokeisiin, joilla mitataan elektrolyyttien pitoisuuksia. Hoito riippuu syystä ja vakavuudesta, ja se voi sisältää nesteen korvaamista, elektrolyyttilisien antamista tai taustalla olevan sairauden hoitoa. Vakavat elektrolyyttitasapainohäiriöt vaativat usein sairaalahoitoa.