Elastisuudet

Elastisuudet ovat ominaisuuksia, jotka määrittävät, miten materiaali deformeeraa ja palautuu takaisin alkuperäiseen muotoonsa voiman vaikutuksesta. Fysikaalisessa kontekstissa elastisuus kuvataan yleensä lineaarisena suhdetta voiman ja deformaation välillä, esimerkiksi Hooken lain mukaisesti. Keskeisiä parametreja ovat Youngin moduuli (E), leikkausmoduuli (G) sekä tilavuusmoduuli (K). Poissonin luku (ν) kuvaa, miten poikittainen muutos liittyy pituusmuutokseen. Materiaalit voivat olla isotrooppia tai anisotropisia, ja elastisuus voi riippua lämpötilasta, ajasta sekä jännitysmuodon muodosta. Vetokoe ja puristustesti mittaavat, miten pituus ja/tai paksuus muuttuu kuormituksen vaikutuksesta, jolloin saadaan arvioida kunkin moduulin arvo.

Elastisuutta voidaan tarkastella myös epälinearaisena tai epäideaalisena, jolloin Hooken laki ei pidä paikkaansa koko kuormitusalueella. Lisäksi dynaaminen mekaniikka sekä viskoelastisuus huomioidaan, kun kuormitus on ajassa vaihtelevaa. Elastiikka on keskeinen tekijä suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa: se määrittää, miten rakenteet kestävyystestien läpi sekä kuinka suuria muodonmuutoksia ne sietävät, sekä miten ne palautuvat käytön jälkeen.

Taloustieteessä elastisuus kuvaa kysynnän tai tarjonnan vasteen herkkyyttä suhteessa muuttuviin tekijöihin. Hintaelastisuus kysynnässä mittaa, kuinka paljon ostot muuttuvat, kun hinta muuttuu prosentuaalisesti. Arvo, joka on yli 1, on elastista; alle 1, inelastista; noin 1, yksikköelastista. Elastisuudesta riippuvat esimerkiksi veropolitiikat, hinnoittelu ja markkinointistrategiat.