Eilokaliteetti

Eilokaliteetti, tai ei-lokaliteetti, on käsite kvanttimekaniikassa, jolla viitataan ilmiöihin, joissa kahden tai useamman järjestelmän tilat ovat niin vahvasti korreloituneet, että niiden mittaustulokset riippuvat toisistaan yli etäisyyksien. Tämä viittaa siihen, ettei ilmiöitä voi selittää pelkän paikallisen, paikallisesti määritettävän vaikutusalueen kautta.

Entanglement eli kytkeytyminen on eilokaliteetin keskeinen ilmenemismuoto. Kun kaksi hiukkasta muodostaa yhteisen tilan, yhden hiukkasen mittaustulos vaikuttaa toisen tilaan riippumatta niiden välisestä etäisyydestä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan nopeampaa tiedonvälitystä, vaan korrelaatioiden perustaa, jota paikallisten piilomuuttujien mallinnus ei selitä.

Bellin epäyhtälöt ovat teoreettisia väitteitä, joiden mukaan paikallinen realismi ja piilomuuttujat johtaisivat rajattuihin korrelaatioihin. Useat kokeet—klassisina esimerkkeinä Aspectin, Zeilingerin ja kumppaneiden tutkimukset—ovat osoittaneet epäyhtälöiden rikkomisen, mikä tukee ei-lokaliteetin olemassaoloa kvantti-ilmiöissä. On kuitenkin huomioitava, että nämä tulokset eivät salli nopeaa tiedonsiirtoa eikä tapahtumaa, jolla voitaisiin ohittaa suhteellisuusteorian no-signalling-periaatetta.

Kvanttitiedon alalla eilokaliteetti mahdollistaa sovelluksia, kuten kvanttitunnistus, teleportaatio ja vahvistetut protokollat, joissa korrelaatiot ovat keskeisessä asemassa. Tulkinnoissa on eroja: jotkut tulkinnat hyväksyvät todelliset ei-lokaliteettiset yhteydet, toiset korostavat mittauksen valikoivaa luonnetta.